Tiesitkö, että ihan peruskuntoilijakin voi ajautua ylikuntoon? Ylikuormitustila ei ole vain aktiiviurheilijoiden vaiva, vaan siitä voivat yhtä hyvin kärsiä myös tavalliset kuntoilijat.
Ylikuormitustila ei yleensä johdukaan pelkästä liiallisesta tai liian raskaasta liikunnasta - taustalla on lähes aina lisänä stressiä. Kun arki muuttuu liian meneväksi ja kiire on jatkuvaa, kehon ja mielen palautumiselle ei jää aikaa. Varsinkin nuorten kohdalla älylaitteiden jatkuva käyttö sekä liian runsas sosiaalisen median tuottama ärsyketulva huonontaa ja lyhentää yöunia, joka itsessään on jo melkoinen riskitekijä stressin syntymiseen.
Miten ylikunto sitten syntyy?
Ongelmat alkavat, jos treenaa liian paljon tai kovalla teholla eikä huolehdi riittävästä palautumisesta. Jos tähän päälle tulevat vielä työn tai ihmissuhteiden aiheuttamapitkäaikainen paine, niukka ja ravinneköyhä ruokavalio sekä huonot yöunet, joutuu elimistö lopulta liian koville.
Elimistöön kasautunut stressi saattaa ilmetä erilaisina häiriöinä hermostossa, lihaksissa ja aineenvaihdunnassa. Saatetaan kärsiä esimerkiksi uniongelmista tai siitä, ettei liikunnasta palaudutakaan kuten aikaisemmin. Jos ylivirittyneenä edelleen treenaa paljon, keho väsyy ja jossain vaiheessa jaksaminen loppuu.
Nämä oireet saattavat kertoa kehon ylikuormitustilasta
Treeni ei aina maistu, mutta jos harjoittelu maistuu jatkuvasti puulta, on hyvä pysähtyä ja miettiä, mistä on kyse.
Usein ensimmäinen oire kehon ylikuormitukselle ovat unihäiriöt. Toiset kärsivät unettomuudesta ja heräilevät öisin, toisia taas väsyttäisi jatkuvasti. Uni onkin hyvä indikaattori palautumista tutkittaessa.
Näläntunteen säätelyssä näkyvät ongelmat voivat olla vinkki ylikuormitustilasta. Usein ongelmat ilmenevät ruokahaluttomuutena, mutta joskus myös jatkuva nälkä saattaa olla merkki ylikuormituksesta.
Monet meistä reagoivat kuormitukseen erilaisin vatsaoirein.
Kun keho ylikuormittuu, immuniteetti laskee, ja seurauksena saattaa olla jatkuva sairastelu tai yleinen sairauden tunne.
Syke saattaa nousta monen asian seurauksena. Sitä voivat nostaa muun muassa huonosti nukuttu yö, alkoholin käyttö, alkava flunssa tai ihan vain hetkellinenkin mielipaha. Jos syke kuitenkin on jatkuvasti koholla tai se nousee harjoituksissa aiempaa herkemmin, se saattaa kertoa myös ylikuormitustilasta.
Myös hormonitoiminta voi häiriintyä ylikunnon seurauksena. Tämä saattaa näkyä naisilla kuukautishäiriöinä ja miehillä esimerkiksi haluttomuutena tai voimanpuutteena.
Fyysisten oireiden rinnalla ylikuormitus aiheuttaa usein henkisiä oireita, kuten masentuneisuuden tunnetta, väsynyttä oloa ja yleistä vireystilan laskua.
Opettele ottamaan iisisti!
Epäiltäessä ylikuormitustilaa lääkäri yleensä haluaa varmistaa, ettei oireiden taustalla ole muita sairauksia. Esimerkiksi astma, anemia, kilpirauhasen toimintahäiriö, vaihdevuosien lähestyminen sekä monet infektiot voivat oireilla samalla lailla kuin ylikuormitustila.
Kun muut sairaudet on suljettu pois, on aika paneutua ylikuntotilan syntymiseen ja siihen, millä rasittunutta elimistöä voidaan tukea ja ylikuntotilaa helpottaa. Edessä on vähintään 2-4 viikon, usein jopa kuukausienkin mittainen lepoaika, jonka jälkeen urheilijat voivat alkaa palaamaan kevennetysti treeniin. Monesti
myös ammattilaisen antamasta tuesta voi olla apua: toipumisen tiellä fysioterapeutista, ravitsemusterapeutista tai psykologistakin voi olla hyötyä.
Arkeen tilaa olemiselle ja levolle
Niin haastavaa kuin se meille nykyihmisille ja multitaskaajille onkin, ei arjen tulisi olla pelkkää suorittamista. Yksi voi hyötyä siitä, että suunnittelee etukäteen liikuntapäivänsä kalenteriin, jolloin myös levon tarve ymmärretään paremmin. Toinen puolestaan kokee helpottavaksi sen, että liikunta sulautuu spontaaniksi osaksi arkea oman jaksamisen mukaan. Aina ei siis ole pakko orjallisesti noudattaa ennalta laadittua suunnitelmaa, vaan liikkua silloin, kun se mukavalta tuntuu, ja levätä silloin, kun oikeasti lepoa kaipaa. Muistetaan ravitseva ruoka, riittävä yöuni, laitetaan puhelin useammin pois käden ulottuvilta ja ollaan välillä vain omien ajatustemme kanssa. Liikutaan luonnossa ilman ylimääräisiä ärsykkeitä. Vagushermoa voimme opetella rauhoittamaan helpoin hengitysharjoituksin. Ruokavaliota voidaan täydentää täsmäravintein, jotka on suunniteltu tukemaan rasittuneen kehon ja mielen jaksamista.
Comments